NTI-asiakaspäivä 2026

Nabil Chaykh — CEO of Real-Time LCA and part of NTI Group

Kaikki viisi Pohjoismaata edellyttävät nykyään uusille rakennuksille elinkaariarviointia (LCA), mutta Tanska erottuu edelläkävijä maana: siellä pakollinen LCA on ollut käytössä vuodesta 2023 lähtien, mukaan lukien päästöjen raja-arvot. Suomen käynnistäessä oman ilmastoselvitysvaatimuksensa tammikuussa 2026, tämä sessio luo yhteyden Tanskan kokemusten ja Suomen tulevan kehityspolun välille. 

Ensimmäisessä osassa Real-Time LCA:ta edustava Nabil Chaykh, yhden Pohjoismaiden suurimmista AEC-teknologiayrityksistä, käy läpi Pohjoismaiden säädöksiä keskittyen erityisesti Tanskasta saatuihin käytännön oppeihin: mikä toimii, mitkä asiat ovat olleet haastavia ja mitä on odotettavissa, kun hiilijalanjälkilaskenta tulee osaksi lupaprosessia. 

Toisessa osassa Nabil esittelee live-demon siitä, miten koko rakennuksen LCA voidaan tehdä suoraan tietomallista (BIM) nopeasti ja tarkasti sekä täysin vaatimusten mukaisesti dokumentoituna. Demonstraatio kattaa tuotekohtaisen EPD-datan hyödyntämisen, suunnittelun alkuvaiheen arvioinnin sekä sen, miten tekoälyä hyödynnetään prosessin nopeuttamiseen ja helppokäyttöisyyden parantamiseen suunnittelutiimeille ilman erillisiä LCA-asiantuntijoita. 

Olitpa valmistautumassa Suomen uusiin vaatimuksiin tai työskentelet jo rakennusten elinkaarilaskennan parissa, tämä sessio tarjoaa sekä strategista ymmärrystä että käytännön inspiraatiota. 

Nabil Chaykh johtaa Real-Time LCA:ta, tanskalaista pilvipohjaista SaaS-alustaa rakennusten elinkaariarviointiin. Yritys on osa NTI Groupia, pohjoismaista AEC-ohjelmisto- ja palveluyritystä, jolla on noin 1 000 työntekijää 14 maassa. Nabil oli mukana perustamassa Real-Time LCA:ta tavoitteenaan tehdä koko rakennuksen LCA:sta nopeaa, tarkkaa ja helposti saavutettavaa suunnittelutiimeille suoraan BIM-työnkulkuihin integroituna esimerkiksi Revitiin. 

Hän työskentelee ilmastosääntelyn, rakennusteknologian ja kestävän kehityksen rajapinnassa ja omaa vahvan kokemuksen Pohjoismaiden kestävän rakentamisen kentästä. 

Mauno Lounakoski, Teknologiajohtaja, Suomen Aluerakennuttaja Oy

• Kuinka nykyisellä Autodesk Forma alustalla ja sen integraatioilla otetaan projektinjohdon näkökulmasta arvoa tuottava hyöty irti virtaavasta tiedosta ja missä on vielä pullonkauloja?
• Projektinjohdon vastuulla on luoda prosessit, jotta tuottavat laadukasta ajantasaista tietoa ja muuttavat sen päätöksentekoa varten visuaaliseen, helposti ymmärrettävään muotoon. Suunnittelun tapahtuminen viikoittaisissa sprinteissä, hankintapakettien hyväksyntä alustalla ja uudelleen suunnittelua vähentänyt yhteismallinnus ovat vaatineet ensisijaisesti prosessien muuttamisia.
• Prosesseja tukevat työkalut, joita Autodeskin ekosysteemistä löytyy lukuisia eri moduulien sekä teknologioiden muodossa. Suunnitelmien kommentointi, hankintojen kilpailutus, fotogrammetria, XR... kuinka käyttöönotto porrastetaan niin että vältytään tietoähkyltä?
• Prosessi ja työkalut yhdessä mahdollistavat tiedon virtaamisen, mutta eivät itsessään takaa onnistumista – ratkaisevaa on yhteinen ymmärrys siitä, miten ja miksi niitä käytetään ja millaista arvoa niiden avulla halutaan tuottaa. Prosessin toimiessa sidosryhmät voivat keskittyä oikeisiin asioihin ilman turhaa säätämistä. Miten toimiva kokonaisuus on mahdollistanut hankkeiden skaalaamisen pienistä suuriin sekä eri tyyppisiin hankkeisiin?
• Oppeja seitsemän vuoden alustakehitystyön varrelta sovellettavaksi omaan käyttöön sekä kiinteistökehittäjille, rakennuttajille että urakoitsijoille.

Sergej von Bagh, toimitusjohtaja, osakas BST‑Arkkitehdit Oy

Sergej von Bagh toimii useissa keskeisissä luottamus- ja asiantuntijaroolissa rakennetun ympäristön digitalisaation, sääntelyn ja kehittämisen rajapinnoissa. Hän on Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä KIRA‑InnoHub ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi hän on toiminut useissa kansallisissa ja pohjoismaisissa ohjaus- ja asiantuntijaryhmissä, mukaan lukien ympäristöministeriön rakentamisen suunnitelmamalleja ja viranomaiskatselmuksia koskevan asetuksen valmistelutyössä. Von Bagh on mukana useiden kansainvälisten ja kotimaisten konferenssien ohjelmakomiteoissa sekä luovan talouden ja rakennetun ympäristön kehitystä ohjaavissa neuvottelukunnissa.

• Miten uusi rakentamislaki ja siirtyminen yhteen lupamuotoon (rakentamislupa) muuttavat suunnittelun, luvituksen ja rakennuttamisen vastuunjakoa – ja millaisia vaatimuksia tämä asettaa suunnittelun tiedonhallinnalle, prosesseille ja digitaalisille alustoille?
• Ennakkoneuvottelut, neuvontapyynnöt ja luvanvaraisuuden arviointi edellyttävät ajantasaista, rakenteista ja koneluettavaa tietoa, joka tukee viranomaiskäsittelyä ja päätöksentekoa ilman ylimääräisiä iteraatioita.
• Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnitelmamallien ja viranomaiskatselmusten sisällöistä tuo tietomallit osaksi lupaprosessia 1.1.2026 alkaen. IFC‑pohjaiset suunnitelmamallit, rakennuspaikan tietomallit sekä toteuma‑ ja erityissuunnitelmamallit muuttavat suunnittelun sisältöä, vastuita ja tilaamista – ei vain teknisesti, vaan myös sopimuksellisesti.
• RAVA‑hankkeiden, Ryhti‑kehityksen ja RAVA3.5‑määritysten kautta on rakennettu pohja yhteentoimivalle lupatiedolle. Kysymys ei kuitenkaan ole vain formaateista, vaan siitä, miten vakiointi, ydintiedot ja mallien tarkastus kyetään liittämään osaksi arjen suunnittelutyötä ilman, että luovuus, tehokkuus tai hankkeen kokonaisohjaus kärsivät.